Hylätyt valtakirjat ratkaisivat pesäpallon puheenjohtajavaalin

25.11.2012

Puheenjohtajana jatkava sotkamolainen Untro Väisänen toimittaja Laura Arffmanin tv-haastattelussa äänestyksen ratkettua.
Puheenjohtajana jatkava sotkamolainen Untro Väisänen toimittaja Laura Arffmanin tv-haastattelussa äänestyksen ratkettua.
Unto Väisäsen vastaehdokkaana ollut lappeenrantalainen Jani Valkeapää esittäytyi kokousväelle ennen äänestystä.
Unto Väisäsen vastaehdokkaana ollut lappeenrantalainen Jani Valkeapää esittäytyi kokousväelle ennen äänestystä.

Jos kaikki 178 tarjottua valtakirjaa olisi hyväksytty Pesäpalloliiton puheenjohtajavaaliin Jyväskylässä lauantaina, liiton puheenjohtaja voisi ensi vuoden alusta olla Unto Väisäsen sijasta lappeenrantalainen Jani Valkeapää.

Näin siksi, että kaikkiaan 20 valtakirjaa hylättiin ennen äänestystä, missä Väisänen voitti Valkeapään äänin 88-70.

Pesäpalloliiton kokouksissa on sääntöjen mukaan ääni sellaisilla seuroilla, jolla sen vuoden aikana on ollut vähintään yksi kilpailulisenssi. Nuorten tai aikuisten kilpailulisenssi on tähän asti riittänyt merkiksi seuran jäsenyydestä liitossa, sillä vuosittaista jäsenmaksua ei seuroilta ole peruttu. Yksi edustaja voi käyttää ääntä enintään viiden seuran valtakirjalla.

PPL:n syyskokoukseen osallistui kaikkiaan 53 virallista edustajaa. He jättivät valtakirjojen tarkastajille yhteensä 178 valtakirjaa eli mahdollista ääntä.

Kun kokouksen laillisuutta ryhdyttiin ratkaisemaan, kokous kyseenalaisi muutamien valtakirjojen äänioikeuden. Jo etukäteen oli tiedossa, että Jani Valkeapään kannattajat olivat mm. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Suur-Savossa yrittäneet hankkia lisää ja valtakirjoja ja sitä kautta ääniä herättelemällä toimimattomia seuroja uudelleen henkiin. Mm. Kulhon, Lieksan, Ruokolahden ja Mikkelin seurojen nimissä oli marraskuussa, siis reilusti pelikauden päättymisen jälkeen, lunastettu yhdelle pelaajalle kaikkein halvin mahdollinen eli harrastepesislisenssi.

Liiton sääntöjen mukaan seuralla pitää olla kuitenkin virallinen kilpailulisenssi. Harrastepesislisenssi ei anna pelioikeutta liiton eikä maakunnallisten sarjojen viralliseen sarjatoimintaan, ei liioin alle 14-vuotiaiden pesiskoulupassi. 45 minuutin kokoustauon ja jäsenyyden tarkastamisen jälkeen äänestyksestä poistettiin tällä perusteella kaikkiaan 20 valtakirjaa, 14 Itä-Suomen alueelta ja kuusi Varsinais-Suomen ns. harrastepesiseuroilta.

Tästä huolimatta äänestyksestä tuli yllättävän tiukka. Väisänen voitti sen vain 18 äänen erolla.  Muutosta liiton toimintaan yrittämään tullut Valkeapää sai oman alueensa eli Itä-Suomen äänien lisäksi yllättävän paljon kannatusta muualtakin Suomesta, tiettävästi mm. Pohjois-Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta.

Kainuusta liittokokoukseen osallistui kolme edustajaa. Kajaanin Pallokerhon, Kuhmon Kiva-Pesiksen ja Sotkamon Jymy-Pesiksen edustajilla olivat käytössään mm. Kainuun Pesiksen, Suomussalmen Rastin ja Vuokatin Vedon valtakirjat. Seurojen yhteisen kokouksen päätöksen mukaisesti kaikki kainuulaisseurat olivat äänestyksessä maakunnan oman ehdokkaan eli Väisäen takana.

Jotta jatkossa seurojen jäsenyys liitossa voitaisiin varmemmin todentaa, liittokokous päätti ottaa käytäntöön jäsenmaksun. Jäsenmaksu on ensimmäisenä vuonna 100 euroa. Liittojohtokunta esitti 200 euroa, mutta Espoon Pesiksen ehdotuksesta maksu puolitettiin. Tämä merkitsi noin 15000 euron tulojen pudotusta liitolle ensi vuonna ja talousarvioesityksen muutumista reilut 1.000 euroa miinukselle.